Lumen ja pakkasen vankina joulua

Miten mukava joulu; oikea vanhanajan sellainen. Tuvan lämpömittari näyttää +13 C, ulkona ujeltaa tuuli. Lumi lentää vaakana, kinokset salpaavat ovia. Pakkanen vaihtelee koko ajan -15 ja -25 C välillä. Ollaankin oltu koko joulun aika ummen takana. Vaikka matkaa maantielle on vain 100 m. Saa ainakin olla ihan rauhassa.
Onneksi lapset ovat kotiutuneet hetkeksi maailmalta, nauttivat talon antimista ja seurapeleistä. Ja musiikista. Piano soi iloisesti, tyttöjen laulu kaikaa ja väliin vingahtaa viulu, kitara solisee nuotteja tai kontrabassokin saa äänen. Sellaista nautintoahan tämä; kannattaa valmistaa joulua hyvien harrastusten parissa viihtyville lapsille.
Mutta mikä saa tuulen pysymään koillisessa ja idässä, työntämään aina vaan Jäämeren kylmää tänne ja kauemmaksikin etelään? Niin että talveksi varatut lämmikkeet kuluvat aivan vauhdilla.
Lumipeite on nyt noin 22 cm, jo toistamiseen tämän syksyn aikana. Onneksi on lunta, jolla suojata sokkelia. Vaan ei ollut pari viikkoa sitten. Joku täkäläinen keräsi pellolta lakaisten 2 cm paksuista kuuraa talon suojaksi. Aivan ennen kuulumatonta täällä paksujen hankien kulmakunnalla.
Mutta syyssateet olivat älyttömät: liejussa täällä kahlattiin. 1991 kun tänne muutettiin Etelä-Hämeestä, oikein ihmeteltiin syksyn ja kevään lyhyyttä. Ei ollut pitkää röppöaikaa kumminkaan päin. Päiväkodin tädit oikein ihmettelivät, että miksi me tänne muutettiin. Vielä enemmän ihmettelivät saatua vastausta: lumen ja pakkasen takia.
Toivottavasti kylmää piisaa tulevinakin talvina.

On hyvä elää kaukana Helsingistä

Omat nuoret ovat hakkeutuneet kaikki pääkaupunkiseudulle. Itsekin siellä elelin 1966-83. Ja osallistuin. Tuli tuttuja ja ajan ilmiöt jäivät mieliin.
Nyt kun etäisyyttä on pääkallon paikalle niin ajallisesti kuin maantieteellisesti, voi katsella asioita kriittisemmin. Silti Helsinki on edelleen komein Pohjoismaiden pääkaupunki kaupunkijulkisivultaan. Ja Suomenlinna sen portti. En ole käynyt saaressa 20 vuoteen, vaikka lähes kymmenkunta vuotta hääräsin saarten ennallistamisen parissa. Se on vähän sama juttu kuin en tahdo enää mennä Lappiin. (Paitsi johdattamaan erästä NN:ää kullankaivun saloihin). Lappi on kiinteistöbisneksen pilaamaa entistä erämaata monilta keskeisiltä paikoilta. Suomenlinna sitä ei onneksi ole, mutta muistot jääkööt elämään ilman hämmentäviä uusia kuorrutuksia.
Mitä sitten muuta kuuluu Helsinkiin? Olen jo kantanut oman korteni kekoon vastustamalla Katajanokan yltiömäistä hotellihanketta. Jokin aika sitten apulaiskaupunginjohtajaksi noussut Suomen luonnonsuojeluliiton aikainen tuttava Hannu Penttilä haluaa katsoa hotellista syntyneen korttipelin loppuun. Poliitikot ovat pelimiehiä!
Uusin hanke keskustelun liekehtivänä aiheena on helikopterikentän rakentaminen Hernesaaren kärkeen pitkälle mereen rakennettavalle täyttöniemelle. Turvaamaan mahdollisesti joskus jatkuvaa Tallinnan pikaliikennettä. Ympäristövaikutusten arviointi näyttäisi olevan asiassa lapsenkengissä. Sekin 36 + X miljoonan potti voitaisiin käyttää vaikka junatunnelin suunnitteluun Suomenlahden ali. Tai osakkeiden ostoon Viron Keskraudtee AS:lta, jotta Baltian maiden välinen junayhteys tulisi joskus kuntoon. Jos sitä rahaa nyt kerran Hesassa on niin että ranteita pakottaa.
Hupaisin esimerkki oli tämän päivän lehdessä havainnekuvana. Seurakuntayhtymälle luovutettaisiin vanhan linja-autoaseman vierestä tontti hiljentymiskappelin rakentamiseksi. No sehän olisi ihan paikallaan. Mutta mutta... Mitä tulee mieleen tästä ikkunattomasta pyöreästä rakennuksesta. Sehän on kuppi. Eikä tukeudu mihinkään läheisen rakennuskannan kuvaan. Modernismin kaipuussa Hesan keskeistä miljöötä halutaan "elävöittää" milloin mitä ihmeellisimmillä tempuilla. Arvata sopii, onko kuppi (jos se totetutuu) koiran-, kissan- vai sylkykuppi. Vai muistuttaako se meitä liiallisesta kupinotosta, jota Hesan kaduilla voi aistia.
No mitä ihmettä nyt ilomantsilainen kantaa huolta pääkaupunkilaisten kuppikehityksestä? Siksi vain että maamme on niin yllättävän pieni ja siksikin että Helsinki on monelle portti Ilomantsiin.
Älkää sulkeko tätä porttia te kaukaiset päättäjät, vaan tehkää se miellyttäväksi ja jopa jännittäväksi avata.

Biosfäärissä elellään

Sattuipa silmiin viimeisen Maaseudun Tulevaisuus-lehden artikkeleissa kirjoitus hankkeilla olevasta uudesta biosfäärialueesta Päijänteelle. Sitä ovat kehitelleet Hämeen ja Keski-Suomen ympäristökeskukset. Kyseessä olisi ollut maamme kolmas laatuaan. Esimmäisenä sellainen luotiin tänne Ilomantsin-Lieksan alueelle 1992, toinen Saaristomerelle pari vuotta myöhemmin.
Luulin jo että MTK olisi sivistynyt sen verran, että taisteluhaudoista olisi voitu nousta keskustelemaan. Vaan eipä: "MTK vastustaa biosfäärialueen perustamista Päijänteelle" lukee lehden nelipalstaisessa otsikossa. Vastustuksessa ovat mukana myös Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykset ja Metsänomistajien liitto.
Meidän biosfäärialueellamme elää n. 2000 ihmistä. Se on tuonut tänne Ilomantsiin metsäpuolen erityisosaamisen perustutkimusta ja käytännön sovellutuksia. Jokapäiväistä taloudellista toimintaa ei alue ole rajoittanut, vaan sillä hakataan metsiä ja louhitaan mineraaleja. Tätä nykyä meidän metsien ikärakenne ei vastaa lähestulkoonkaan sitä, mitä voi löytyä Päijänteen ympäristöstä.
Muistan kun joskus oli tekemisissä Kelvenneen hienon harjusaaren kanssa; saaren joka on on nykyisen Päijänteen kansallispuiston ydinaluetta Padasjoella. Sinne oli suunnitteilla mitä mahdottomimpia hankeita, mm. harju olisi parturoitu golfkentäksi, jonne kantosiipialuksella ja lentokoneilla olisi tuotu golfaajat. Onneksi se ei toteutunut. Kiitos heränneen ympäristötietoisuuden.
Nyt haluan oikein kiittää paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä julkisesta vastustuksestaaan.
Ai miten niin? No siten tietysti, että kyllä Pohjois-Karjalan biosfäärialue pysyy paremmin arvossaan, jos sille ei luoda kilpailijoita väestörikkaaseen Etelä-Suomeen. Aivan: inflaatiota tässä ilmiselvästi on torjuttu; käsitteen inflaatiota. Ja riittää valtiolla enemmän tukea tänne rajaseudulle kun rikkaat hämäläiskunnat jäävät näppejään nuolemaan.
Olen sikäläisen metsänhoitoyhdistyksen jäsen metsäni takia. Nolottaa toisaalta yhdistyksen johdon puolesta, toisaalta olen iloinen tästä selventävästä patavanhoillisesta asenteesta. Tuotuna julki aikana, jolloin metsänhoitoyhdistyksillä menee epäilyttävän kehnosti. Esimerkkejähän on.
Sopisi eteläisten päättäjien käydä opintomatkalla täällä esim. Mekrijärven asemalla ja selvittää itselleen, minkälainen mörkö se biosfääri oikein on.
Kun koko Suomi voisi olla yhtä samaa biosfääriä.

"Runon, rajan ja raiskion tienvarren asukas"

Talvet ovat menneet -ainakin menneet oudoiksi. Eletään 21. päivää tammikuuta. Mikä on lumitilanne Ilomantsissa, keskisen Suomen lumiparatiisissa? Katsotaanpa oman kunnan ilmastoaseman tiedot (http://www.joensuu.fi/mekri) . Lunta näkyy virallisen mittaustuloksen mukaan olevan 2 cm! Lisätään tähän vielä lumitilanteen graafi:
Milloinkaan viimeisten seitsemän vuoden aikana ei lunta ole ollut näin vähän ajankohtaan nähden. Liekö ollut joskus 1900-luvulla?
Muuten säätietojen seuraaminen on kansalaisten yleisimpiä harrastuksia. Meillä on hyvä tilanne, kun kunnan sisällä toimii hyvä asiallinen tiedonkeruupiste. Ja monihan sitä seuraa, sillä tällä vuosikymmenellä aseman sivulla on ollut yli puoli miljoonaa käyntiä. Viiden vuorokauden ennusteet aseman sivulle tulevat Joensuun lentoasemalta, kymmenen vuorokauden ennusteet amerikkalaiselta sivustolta.
Yleisempi tieto on kuitenkin alueradion jakama tieto Ilomantsin tiesääaseman lukemista. No omalla kylällä tämän aseman tiedot ovat ajan tasalla, muutoin ei. Nimittäin Ilomantsin alueella ei ole lainkaan tiesääasemaa. Sellaiseksi nimetty sijaitsee Joensuun kaupungin Koveron kylän Onkimäessä, pari kilometriä Maukkulan kylän ja samalla Ilomantsin rajan länsipuolella. Kyllä kansa tietää että laajan kunnan alueella löytyy säätä js toistakin, varsinkin Naarvan paikallisilmasto poikkeaa Pogostan vastaavasta melkoisesti.
Ei hätää mitään, katsotaanpa mitä muita asemia löytyy läheltä. Nimittäin aika lähellä olevat venäläiset asemat antavat jatkuvaa ennustetta. Katsotaanpa, mitä Vyartsilya näyttää nyt lähestyvästä lummisateesta: Sivulla http://meteo.infospace.ru/cities/html/index.ssi avataan valikosta Karelia ja haetaan Värtsilä.

Vyartsilya (Karelia)			Forecast update
Forecast updated on: 20/01/2009 - 0:00 MSK Tue 20/01 Wed 21/01 Thu 22/01 Fri 23/01 Sat 24/01 Sun 25/01 Mon 26/01 High temperature -6 °C -6 °C -4 °C -2 °C -1 °C +0 °C +1 °C Low temperature -10 °C -7 °C -7 °C -5 °C -4 °C -2 °C -2 °C Pressure (at H = 180 m) 742 mm 746 mm 745 mm 738 mm 736 mm 731 mm 730 mm Wind 4 m/s (S) 4 m/s (S) 5 m/s (S) 3 m/s (S) 5 m/s (SE) 6 m/s (SE) 5 m/s (S) Sky conditions Precipitation			(for registered users only)
			Updated on: 21/01/2009 0:00 MSK

Siis pelkkää lumisadetta. Hip hei: Pogostan hiihto on turvattu!
Porozero (Porajärvi) lupaa aivan samaa. Muut läheiset asemat ovat Suoyarvi ja Lendery (Lentiera). Vasta lauantaina näyttäisi aurinko pilkahtavan niin etäällä kuin Kiestingissä.
Oma lukunsa ovat sadepilvikartat, joiden avulla sateen tuloa voi odottaa tunnin tarkkuudella. Osalla kartoista karttapohja on niin tarkka, että Ilomantsinjärvikin niistä näkyy.
Kaiken tarkkuuden etuna on, että ulkotyöt voi jaksottaa ja sovittaa odotettavissa olevan sään mukaan. Siis töihin.