Märkää, kylmää, lunta ja pakkasta kesäkuun keskellä

17 vuoden vakituisen asumisen jälkeen ei ole ollut tällaista kelvotonta kesäkuun alkua vielä:
toissapäivänä 9.6. satoi maa valkoiseksi lumiräntää, päivälämpötila + 0,6 C ja lumi säilyi paikoin eiliseen. Sitten onkin taas satanut satamasta päästyään niin että niityt lainehtivat. Viikonvaihteessa oli Mekrijärvellä maan pinnassa -3,8 C, joten hyvästi mustikkasato ja ehkä herukatkin. Samaan aikaan on Lounais-Suomessa helle. Matalat tulevat nyt luoteesta, mikä on mielestäni aika poikkeuksellista.
Ilmat on sekaisin kuin koko maapallolla. Hyvä että tutkijat ovat ottaneet silmätikuksi vanhat autot päästöpommeina. Omani hyvin palvelleen Mersu citylinerin ajoin vuoden vaihteessa romuttamolle.
Se oli aikanaan tarpeen lammasrehun, pelimannien ja perheen kuljetuksissa; sillä käytiin Kuujärvellä maatiaisihmisten kanssa, Kaustisilla, ja viimeksi Etelä-Virossa taimiostoksilla. Ja toimihan se yökortteerinakin maastotöissä viimeksi Sulkavalla.
Nyt opettelen olemaan ilman autoa traktorin ja polkupyörän kanssa ja lainaan tarvittaessa vaimon autoa sen joutaessa.
Eihän tästä tilalta ole mihinkään erityisiä liikkumistarpeita. Tosin Pampalon kultakaivosprojektin 110 kW linjan läpikäynti Ratilanvaaralta Pampaloon edellyttää jonkinmoista liikkumispeliä.
Kallis polttoaine opettaa ja lopettaa turhan hössötyksen: ihan hyvä että lentoyhtiöitä menee konkurssiin. Tässä vaaran päällä kun näkee senkin, miten valtavat rahtikoneet Kauko-Itään piirtelevät taivaan kantta. Joskus on samaan aikaan näkyvillä kolme-neljäkin konetta.
Parempaan päin sitä vaan mennään, niin suvessa kuin elämässä, toivon.